5/31/2014

May in Milan



Kotiutumisesta on jo kaksi viikkoa, mutta nyt vasta ehdin istua kamera kainalossa koneen ääreen. Olen tässä nyt tehnyt kahta työtä yhtäaikaa ja viimeistellyt kouluhommia. Keskiviikkona oli viimeinen päivä Stockmannilla ja voi kyllä, kymmenessä viikossa olen oppinut paljon astioiden ja kodintarvikkeiden esillepanoista, väreistä, tasapainosta, merkeistä ja vaikka mistä. Vaikka kalenteri huusi koko kevään hoosiannaa ja hommaa pukkasi joka kolosta, kerkesin tehdä miniloman Milanoon.

Perinteinen shoppailukierros pidettiin lauantaina, päivää ennenkuin palasin Suomeen. Tarkoituksena ei ollut ostaa mitään vaatteita tai muutakaan päällepantavaa, mutta jostain kumman syystä poistuin metroon viiden paperikassin kanssa. Tyhjennyksen kohteiksi joutuivat mm. Bershka, Zara, Benetton, Rinascente, Banana Republic, Tezenis, Kiko.. Uusin tuttavuus oli Banana Republic, juurikin mun tyylisiä vaatteita. Laatua en niinkään osaa vielä arvioida, mutta hintatasoltaan Zaraa kalliimpi. Eli ei ihan mikään halpahalli ole jos edullisia vaatteita hakee.










Sain serkun raahattua Louis Vuittonille, vaikkakin pienen suostuttelun jälkeen. Liike on kuulemma liian hieno näin tavalliselle ihmiselle. Minä ihan tavallisena ihmisenä menin sisälle liikkeeseen ja koin maanpäällisen nirvanan. Oi kyllä, tuolla jos jossain tarvitsee itsekuria ja hillintää. Tällä kertaa lähdin sieltä tyhjin käsin, mutta vielä joku päivä..

Näyteikkuna shoppailu tuntui melkein paremmalta kuin käydä liikkeissä sisällä. Pradan ja Guccin jälkeen päätin tyytyä katselemaan ikkuinoita. Lupasin serkulle, että vielä joku päivä hän astelee mun nimikko liikkeeseen noutamaan ilmaiset luksuslaukkunsa. Tätä sitten suunniteltiin tovi, liikkeen sijaintia ja valikoimaa. Tuohon on hyvä tähdätä, tavoitteet korkealle heti alussa niin riittää motivaatiota ahertaa tulevaisuuden eteen.













Keliaakikon painajainen, ihanat vohvelit ja jälkiruoat. Kurjana jäin nuoleskelemaan sormiani ikkunan ulkopuolelle kun noiden päälle kaadettiin suklaata ja tuoreita mansikoita. Valtavana yllätyksenä tuli gluteenittomien tuotteiden laaja valikoima. Kävin kaupassa jossa kaikki tuotteet olivat gluteenittomia ja suurinosa myös maidottomia. Hyllykaupalla makeaa ja suolaista, pastaa ja montaa eri leipää.. Suomen säälittävät parin hyllyn valikoimat alkoivat suututtaa, mutta samalla naurattaa. Suomi on terveyden ja sairauksienhoidon ykkösmaita, mutta sitten gluteenittomien tuotteiden valikoima on naurettavan suppea.
















Inspiraation keräilyä näyteikkunoista ja pakollinen turistikuva. Alexander McQueenin liike oli ehdottomasti kaikista kiehtovin. Olisin tuijotellut loppupäivän noita ikkunoita ja hypistellyt liikkeessä vaatteita. Toki tuon tasoisia ja hintaisia vaatteita ei ihan noin vain mennä hypistelemään. Ovella seisoi kaksi vaatekaapin kokoista vartija miestä vakavin ilmein. Yksi parhaimmista hetkistä minilomalla.

Ette kyllä usko, kuinka pahasti poden koti-ikävää. Onneksi ero ei ole pitkäaikainen, sillä palaan Italiaan kesäkuussa kokonaiseksi viikoksi!

5/24/2014

Instaweek - Vacation pics!



Huhhuh, 5 päivän miniloma Milanossa on nyt ohi ja arkeen on palattu raskain mielin. Olen ollut niin väsynyt ja työllä kuormitettu, etten ole aiemmin jaksanut palata kirjoittelemaan. Lensin toissa keskiviikkona Pirkkalasta Ryanairilla Malpensaan, jossa serkku ja täti olivat vastassa. Parasta ja uskomattominta varmasti koko reissussa oli menomatka. Olin lähtöaamuna allapäin, sillä olin antanut tunne-elämän deadlinen itselleni ja päättänyt, että nyt päästän tunnetasolla irti ihmisestä joka ei välitä musta aidosti. Kentälle saavuin testaamaan mitä tyylikkäintä (huomatkaa sarkasmi..) väliaikaista terminaali 2:sta. Elikkä, ihan realistisesti se oli bunkkeri johon ahdettiin paljon ihmisiä. Sain istumapaikan bunkkerista ja tiirailin kanssa matkustajia. Paljon nuoria italialaisia, venäläisiä ja suomalaisia. Kone laskeutui myöhässä ja laahustin koneeseen viimeisten joukossa.

Lipun mukaan, olin saanut käytäväpaikan. Ikkunapaikka olisi ollut kiva, mutta minkäs sille mahtaa. Pessimistinä aloin ajatella, että joudun varmasti istumaan jonkun ihmishirviön vieressä joka häiriköi koko kolme tuntia. Asettelin laukun koneen etuosan lokeroon ja lähestyin istumapaikkaani. Paikkani oli vapaana ja voi huhhuh. Keskipaikalla istui vaaleahko mies raidallisessa kauluspaidassa. Silloin heitin henkiset high fivet itseni kanssa ja tyytyväisenä istuin paikoilleni. Lennon aikana juttelimme miehen kanssa niitä näitä ja hän oli toki kiinnostunut, että miten osaan puhua italiaa niin sujuvasti. Sain keskustelun aikana pieniä sydämen tykytyksiä joita ihmettelin. Kuvittelin, etten pystyisi enää ikinä saamaan sellaisia kun edelliset kuukaudet ovat olleet tunnetasolla aika kurjia. Toki mielessä pyöri, että voiko näin käydä muuten kuin elokuvissa? Tavata nyt ihminen lentokoneessa jota kohtaan saat heti sydämen tykytyksiä.




Lennon laskeuduttua Malpensaan, mietin kovasti, että tekisinkö asioiden eteen jotakin. Tällaisissa asioissa olen aika vanhanaikainen ja annan yleensä miehen tehdä aloitteen, kuten nytkin päätin jättää asiat sen varaan.
Jos hän ei tekisi aloitetta, niin tyytyisin siihen valintaan. Kentällä pysähdyin ja mies hiukan vaikeana ojensi käteeni pienen lapun. Hyvästelimme ja lähdin käymään vessassa ennen aulaan menoa. Lappunen oli TKL:n bussilippu, jonka taakse oli kirjoitettu italiaksi " Olet kaunis, oli mukava tutustua" plus nimi ja puhelinnumero.

Tädille päästyäni aloitin salapoliisin työt koneella. Aloimme keskustella miehen kanssa puhelimessa ja koneella. Torstai iltana hän ilmoitti tulevansa perjantaina tapaamaan mua kahden ja puolen tunnin ajomatkan takaa. Heräsin perjantai aamuna ajoissa ja lukkiuduin kylpyhuoneeseen laittautumaan. Täti ilmaisi mielipiteensä treffivaatetuksestani ja vaihdoin vaatteita muutamaankin oteeseen. Hermostuneena kuljeskelin edestakaisin kolmen kerroksen välillä, terassilla ja parvekkeella. Eikä asiaa helpottanut tädin turha hössöttäminen. Kaikella rakkaudella tätiäni kohtaan, paras täti ikinä, vaikka toisinaan huolehtii musta aivan liikaa. Hiukka kymmenen jälkeen mies sitten saapui mua hakemaan. Tunsin itseni teini-ikäiseksi, kun täti kiven kovaa vaati, että on tultava sisään asti esittäytymään ennenkuin mut voidaan luovuttaa suden suuhun.

Saatiin vihdoin sitten kahden keskinen rauha ja lähdettiin keskustaan kahville, kävelylle ja syömään lounasta. Mitään erikoisempaa tekemistä ei keksitty, koska pelkästään kaunis ilma, kaupunki ja rakennusten ihailu riitti. Myönnän, että puhuminen tuotti alkuun vaikeutta. Eipä ole aikoihin tullut puhuttua italiaa ja ihan hävitti tökkivä puheeni. Ehkä sitä pahensi myös jäätävä jännitys.




Lauantaina lähdettiin serkun kanssa pyörähtämään Milanon keskustassa ostoksilla. En ostanut paljon mitään koko reissun aikana, muutamat housut, mekon ja repun. Laitan myöhemmin kuvia Milanon reissusta kun jään pois työharjoittelusta keskiviikkona. Rinascente tavaratalosta löytyi hienoja suklaasta tehtyjä kenkiä ja laukkuja. Muutenkin koko tavaratalo oli puhdasta luksusta. En uskaltanut kiertää mitään Balenciagan tai Vivienne Westwoodin shoppeja siellä, koska olisin kuitenkin kurjana vain katsonut lompakkoani.

Kahvin juonti on mulle erittäin epätavallista. Treffeillä pelkäsin tehneeni suuren virheen, kun tilasin cappuccinon. Paniikissa muistin sen maistuvan pahalta ja pelkäsin etten saa sitä alas.
Yleensä ei tule juotua kahvia, mutta Italiasta saa parempia cappuccinoja kuin Suomesta.. En ole koskaan tykännyt kahvista, mutta olisi varmaan aika opetella aikuisten ihmisten tavoille ettei sukujuhlissa tarvitse olla se, joka juo lasten kanssa mehua.

Nyt tulikin lähinnä höpötystä miehen tapaamisesta, mutta se nyt taisi olla se kohokohta sukuloinnin lisäksi. En nyt viitsi sen enempiä tässä hänestä höpötellä, ennen seuraavaa postausta.. Haha, mutta olkoon hän blogin puolella G, ettei tarvitse kutsua mieheksi.

5/14/2014

Vacation begins!

Pic; www.vindeling.com

Milano kutsuu nyt viideksi päiväksi! Lomaa voi seurata Instagramin kautta, mutta blogiin palaan vasta ensi viikolla kun töiltäni kerkeän. Kohta nousen koneeseen ja jätän monenkin asian muhimaan koti Suomeen. Toivottavasti pystyn jättämään ikävätkin ajatukset edes loman ajaksi pois, vaikka tällaiset asiat on vaikeampi sulkea pois mielestä.

Terminaali täyttyy muista italialaisista ja alan liikkua letkan perässä koneeseen. Pitäkää mukava loppu viikko!

// Off to Milan now. I'll see you next week!

5/13/2014

Packing for 5 days vacation



Olen ehkä maailman huonoin pakkaaja, koska pakkaan aina liikaa tavaraa/vaatteita ja loman lopussa huomeen etten ole käyttänyt niistä puoliakaan. Tällä kertaa yritin kovasti tsempata pakkaamisen suhteen vaikka aikataulu menikin tiukoille. Tein kovasti ajatustyötä etukäteen, että mitä vaatteita otan mukaani. Yhdistelin mielessäni asukokonaisuudet ja siihen tarvittavat lisät. Toki kokeilinkin niitä, mutta aika lahjakkaasti kokosin toimivia kokoaisuuksia viidelle päivälle.

Katsoin viikon sääennustukset Forecan sivuilta ja lämpöistä hyvää ilmaa on lupailtu. Pakkasin parit shortsit, toppeja ja mekon. Täältä lähden kyllä takki päällä ja farkut jalassa, koska Suomessa on suhteellisen viileää vielä shortseille. Kovasti olisi tarkoitus saada Italiassa vähän edes väriä pintaan, mutta saa nähdä jääkö vain haaveeksi.

Lennän Ryanairilla Tampere-Pirkkalan bunkkerista ja se tietysti antaa pakkaamiselle jo tarkat rajat. Käsimatkatavaralaukulla on tarkka koko ja kiloja saa olla max. 10kg. Nesteiden kuljetus käsimatkatavaroissa läpinäkyvässä pussissa ja alle 100ml pakkauksissa. Tietysti tähän kuuluu myös yleiset säännöt Ryanairin omien lisäksi.. Laukku on hankittu noin 3 vuotta sitten laukkuliikkeestä ja tarkoin mitattu halpalentoyhtiöille sopivaksi.




Tein upean löydön H&M:ltä tuossa muutama viikko takaperin. Smaragdin vihreää mekkoa olen hakenut tässä nyt jo muutaman vuoden, eikä ole sitä oikeaa vielä kohdalle osunut. Muutamaa olen sovitellut, mutta hintalappu on saanut miettimään kahdesti. Muutaman kympin sijoitus ei tuntunut pahalta tämän kohdalla ja nyt se saa ensi käyttönsä Italiassa.




Myös muutamat shortsit pakkasin, molemmat myöskin käyttämättömiä. Pitsiset löytyivät H&M:n alesta ja farkkuiset Zaran alesta Tallinnan reissulta. Näiden kaveriksi yhdistän aika perus toppeja ja teeppareita. En jaksa paljoa mukanani sinne kuljettaa, koska saahan sieltäkin vaatteita ja muuta tarpeellista.




Kenkiäkään en monia viidelle päivälle pakannut. Parhaat Tory Burchin revat pidemmille kävelyille ja Nellyn cuffedit iltamenoihin mekon kanssa. Nuo Nellyt ehdin jo hajottaa viime viikolla ja juoksin suutarille sydän verellä niitä korjauttamaan. Pelkäsin, ettei niitä ehdi korjata ennen matkaa, mutta suutarimies ystävällisesti pyysi istumaan alas ja odottamaan. Ihan turhaan taas panikoin kaikesta, koska eihän tuo ollut viittä minuuttia suurempi työ ja eipä tullut kalliiksi lompakollekaan.




Loppuillan vietän ihan rauhassa ja lepäillen. Varmistan toki neuroottisena, että laukussa on kaikki tarvittava. Aamulla on vielä tehtävä viimeiset varmistukset, mutta nyt vaan lepoa.

Katselin lomamatkoja varten vaatteita myös netistä ja nyt kannattaa hyödyntää Zalando alennuskoodi !

5/11/2014

Happy Mothers's Day!

Pic; www.weheartit.com
Toivotan lämpöistä äitienpäivää erityisesti omalle äidilleni ja mammalleni. Eilen lauantaina ajelin maalle  mammaa tapaamaan mukanani kukkia ja suklaata. Mamma on aika vaativa kukkien suhteen, mitkään tyypilliset "mummokukat" eivät kelpaa. Mummokukkiin luokitellaan saintpauliat ja pelargoniat, joten niiden kuljettaminen sinne olisi ollut virhe. Sunnuntain, virallisen äitienpäivän vietän kaupungissa pakkaustouhuissa ja siivoilen asuntoa ennen Milanon matkaa varten.

Asunnossa tehdään pieni jääkaappi remontti lomalla ollessani, siksi pitää vähän tyhjennellä paikkoja. Onneksi saan uuden jääkaapin. Kamala energiasyöppö tuo vanha ja pakastin lokero on kamala. Puhuin vuokranantajalle, (joka muuten sattuu olemaan maailman paras sellainen) että haluaisin uuden jääkaapin jossa olisi kunnon pakastin. Toiveeni toteutuu, miten ihminen voi olla näin pienestä onnellinen? Saan kesältä marjoja säilöön ja jäätelöä monta pakettia! Nykyinen minilokero ei pidä edes kylmää kunnolla, ihan suututtaa kun ei voi ostaa mitään pakasteita.

Pyykit pyörivät koneessa ja matkalaukku nököttää eteisessä. Koulu ja työhommat kasassa pöydällä, tiskit altaassa ja sänky petaamatta. Miten ehdin tehdä kaiken muutamassa päivässä kun töissäkin on käytävä? Harkitsin vakavasti assistentin palkkaamista näille päiville. Ehkä selviytyisin näistä hommista itsekin, mutta jotenkin käyn vähän hitaalla. Koko viikon olen pakoillut näitä ns. vähemmän tärkeitä ja kiireellisiä hommia. Olen ajellut illat autolla rauhoittumaan lemppari paikkoihini, syönyt Ben & Jerry's jogurttijäätelöä ja keskustellut henkeviä eri ihmisten kanssa. Lähinnä selvittänyt omia tunteita ja elämän tarkoitusta. Turhan synkkää ja rankkaa, mutta joskus nämä asiat on käsiteltävä.

Vaikka ajatukset ovat ajoittain synkeitä, niin tänä aamuna heräsin hymyssä suin. Mikäs sen parempaa kuin herätä rauhassa ja katsella sängystä Kaunotar ja Hirviö? Eipä nyt tule mieleen parempaa.