Pages

7/25/2014

Baby blue inspiration




All pics; www. weheartit.com

Tähän on siis päättynyt kymmenen vuoden vihasuhde vaaleansinistä väriä kohtaan. Lapsena lempivärini oli vaaleansininen ja sen värisiä vaatteita oli kaapit täynnä. Muistaakseni, joskus yläasteella sain totaalisen yliannostuksen tästä väristä ja aloin inhota sitä kaikissa muodoissaan. Tummansininen on kuulunut aina vaatekaappiini, mutta vaaleansininen on pysynyt vuosia poissa.

Tässä on iltaisin tapana selata kaikenlaisia trendisivustoja, muoti ja sisustusblogeja. Kaikissa näissä on selkeästi nähtävissä vaaleansinisen paluu ja olen näiden myötä siedätyshoitanut silmiäni. Ensimmäinen vaaleansininen hankintani on kynsilakka. Sisko toi Italiasta palatessaan vaaleansinisen Kikon kynsilakan. Ajattelin lähestyä pelkoani hitaasti ja pienin, vaaleansinisin annoksin.

7/23/2014

Outfit 17/7/14 - Day off



Ainoan järkevän vapaapäiväni hengailin kotona siivoillen. Tuntuu, että käytän aina vapaapäivät vain siivoamiseen ja pakollisten hommien hoitamiseen. Hengailin aamupäivän istuen vessassa puunaten kaakeleiden rakoja ja tyhjensin lattiakaivoa. Eikö näitä hommia voisi delegoida jollekin muulle? Ei siinä etteikö multa löytyisi selkärankaa kaivella inhottavaa karvakasaa lattiakaivosta. Olisi aika hienoa, jos jonain päivänä olisi varaa palkata assistentti tai kodinhoitaja tekemään nämä vähemmän tärkeät asiat. Vapaapäivät käyttäisin vain lepäämiseen ja kaiken kivan puuhasteluun!




Hain ennen siivousurakkaa kaupasta pesuaineet ja vähän herkkuja antamaan puhtia tähän loppumattomalta tuntuvaan projektiin. Putkireiskaa, kalkinpoistoa, mäntysuopaa ja juuriharja. Tykkään ostella pesuaineita ja paras tuoksu on mäntysuopa. Näin voi vaan kuulla varmasti maalla kasvaneen suusta. Mäntysuovan tuoksusta tulee mieleen mummola ja mattojen pesu. Hassua, että jotkut pienet asiat vaan tekevät olon niin kotoisaksi. Pienet rutiinit, tuoksut ja esineet.. Onko muita hassuja joille mäntysuopa tuo kotoisan olon?




Löysin H&M:n alesta tuon harmaan collegepaidan ja se päällä olen nyt hengaillut kotioloissa. Tosi epätyypillinen ostos mulle, mutta en vaan voinut vastustaa tuota naurettavaa otusta ja löysää mukavaa kotipaitaa. Kotipaitoja multa löytyy kyllä joka lähtöön. Isoja miesten sekä naisten t-paitoja, toppeja, muutama huppari ja kauluspaita. Ostin Italiasta Benettonilta uudet collegehousut ja niille piti saada kaveriksi paita. Tekosyitä löytyy aina, eikös näin?




Nyt on asunto puhtaana ja voi vaan nauttia olostaan. Kehtaa taas kavereitakin kylään pyytää! Sain lahjaksi ruusukimpun jonka sijoitin tähän ruokapöydälle. En ole vieläkään löytänyt mieleistä työpöytää itselleni niin kotitoimisto pyörii tässä ruokapöydällä. Multitasking taitaa olla mun bravuuri nykyään, ruokailu ja työskentely saman pöydän ääressä. Tällä kertaa pöydällä oli vain kalenteri ja muutama Italian Vogue. Harmittelin, että vuosi on kulunut nopeasti ja joudun ostamaan perjantaina uuden kalenterin.. Mitäs jos en olekaan valmis siirtymään uuteen ja tyhjään kalenteriin? Uusi kalenteri enteilee liikaa syksystä ja kesääkin on vielä jäljellä. Mahdollisuus rakastua ja antaa itselleen mahdollisuus nauttia elämästä.

Taitaa mennä tämä työputki taas vähän yli, koska rauhoittuminen tuntuu mahdottomalta. En ole oikein saanut untakaan muutamaan yöhön kun olen ollut stressaantunut.. Erilaiset asiat täyttävät pään iltaisin ja nukahtaminen tuntuu mahdottomalta. En ole kiinnostunut ottamaan unilääkkeitä tai melatoniinia, tähän mennessä kupillinen teetä on rauhoittanut mielen.




Tänään tajusin, että oon saanut aika kauniin kevyen rusketuksen. Kuvissa se näytän enemmänkin keitetyltä ravulta, mutta oikeasti olen ihan hauskan ruskea. En ole ehtinyt monenakaan päivänä ottaa aurinkoa, että tuo on ihan muutaman tunnin makoilun tulos. En edes muista koska olisin viimeksi ollut näin ruskea! Keliakia diagnoosin myötä ihokin on parantunut ja nyt värikin tuntuu tarttuvan pintaan paremmin. En palakaan enää niin herkästi kuin ennen, hieno homma! Olen käyttänyt suojana aurinkoöljyä kertoimeltaan kuusi, enkä ole siltikään palanut. Myönnän myös, että olen saattanut läträtä itseeni vauvaöljyä ja se taas on houkutellut pieniä ötököitä iholle. Heitin vessan kaapeista kasan itseruskettavia touhuja roskiin, koska luonnollinen rusketus on aina kauniimpi kuin purkista otettu. Talvella voisin ylläpitää tätä väriä solariumissa, etten pääse ihan aneemiseksi muuttumaan.

Vapaapäivinä mut voi bongata rannalla ottamassa aurinkoa, entäs te muut? Mitä teette vapaapäivinä?

7/21/2014

Cause we're never getting old..



Nyt on jo kesäloma puolessa välissä ja alan taas panikoida. Paniikki siitä, että en ehdi tehdä ja nähdä kaikkea mitä haluan. Toisaalta olen arkena ja joskus viikonloppuisinkin töissä niin koska mä ehtisin mennä ja tehdä? Tänä kesänä haluan ehdottomasti vielä käydä Tallinnassa T:n luona ja suunniteltiin myös Powerparkin reissua, mutta se varmaan saa nyt luvan jäädä. Samanmoinen paniikki iski mulle tasan vuosi sitten ja siitähän se selkäranka repesi irti mun selästä. Noin kuvauksellisesti, musta tuli villi ja ai, että sitä päätöntä menoa. En kyllä kadu sitä, että olin kerrankin elämässäni saamaton. Tavallisesti kun olen aina niin skarppina ja tietoinen maailmanmenosta, että oli hyvä heittää aivot narikkaan hetkeksi.

Kouluun ja arkeen paluu viime syksynä olikin tuskallista ja tein asioita joita en yleensä tee. Lintsasin tunneilta ja luennoilta, minä joka olen tunnollisen oppilaan perikuva joka tekee ylimääräistäkin hyvän arvosanan eteen. Nyt vanhat tutut, jotka lukevat tätä niin ajattelevat että eihän tuo yläasteella muuta tehnyt kuin riehunut. Totta tuo, enkä ala sitä kieltämään, mutta nykyään kuljen kalenteri kädessä koulussa ja hikaroin. Niin ne ihmiset muuttuvat ajanmyötä.



Pics; classy-inthecity.com
Loppu kesän ja alku syksyn suunnitelmat tosiaan muuttuvat aika radikaalisti. Erilaiset fiilikset täyttävät mielen, jännitys, onnellisuus ja samalla ahdistus tulevasta. Vähän on hurjaa tunteiden vuoristorataa nyt, nollasta sataan hyvän ja huonon välillä. Saa nähdä miten tämäkin järjestely toimii, ainakin toistaiseksi vielä jaksaa hymyilyttää. Tulisen luonteen vuoksi en malttaisi istua paikallani edes yhtä päivää. Aina pitäisi olla menossa pää kolmantena jalkana, koska haudassa ehtii sitten levätä. Miten suurta kärsivällisyyttä multa nyt kysytäänkään asioiden suhteen. Ylitin itseni senkin puoleen, että koko viime viikon siivosin asunnon lattiasta kattoon. Yleisesti koti on aina siisti, mutta nyt tein sitten perusteellisen siivouksen ja tyhjensin vaatekaapista taas niitä käyttämättömiä yksilöitä kirpparikassiin. Ikkunoiden pesun jätän elokuun loppuun kun jään töistä lomalle. Muutin nykyiseen asuntoon viime marraskuussa ja siitä lähin olen haaveillut ikkunoiden pesusta. Myös auton sisäpesu odottaa tekijäänsä. Auton kunnostus ylipäätään odottaa, jarruremontti, öljyjen vaihdot sun muut pikku askareet.

Hirvittävän pitkä lista erilaisia askareita ja töitä jotka on saatava tehtyä ennen syyskuun alkua. Mieli tekisi vain paeta taas ulkomailla, karkuun arkea ja velvollisuuksia. Antakaa mulle yksi viikonloppu kaukana Tampereelta ja näistä seinistä jotka muistuttavat mua arjesta? Saa hakea, moottoripyörällä mieluiten. Enpä ole koskaan sellaiseen kyytiin päässyt, niin sen voisin vielä tänä kesänä kokea.